maanantai 13. lokakuuta 2014

Syksyn punaista

Syksyn punaisesta väriloistosta on jaettava muutama kuva!

Villiviini punastui yhtenä yönä ja hurmesilkkiheinä jatkaa upean värisenä

Aronia-aidan punainen väri suorastaan häikäisee

tiistai 23. syyskuuta 2014

Sadonkorjuun aika

Tuliko satoa? Tulihan sitä vaikka kaikki ei tällä kerralla onnistunutkaan.

Lupaavasti kukkineet härkäpavut mustuivat ja kuihtuivat pois ilman ensimmäistäkään papua. Herneissä oli jo ensimmäiset palot (saatiinpa maisteltuakin muutama herne) kun yhtenä aamuna paikalla oli vaan pupun jäljet (samalla oli kadonnut Ingrid Bergmanista ensimmäinen ruusunnuppu).

Eli palkokasvien osalta ei viljely ihan putkeen mennyt.

Mitä sitten saatiin? Erittäin runsas punajuurisato, jota tuhottiin niin leipomuksiin kuin mitä erilaisempiin ruokiin (paistoksiin, risottoon, keittoon). Sipuleita (kelta-, puna- ja valkosipuleita) tuli myös runsain mitoin, samoin alussa huonosti liikkeelle lähteneet porkkanat yllättivät satoisuudellaan.

Yrttiosasto yllätti myös: persiljaa, tilliä, timjamia, minttua, sitruunamelissaa ja ruohosipulia saatiin yli oman tarpeen.

Alkukesästä saatiin lehtisalaattia p a l j o n (opittiin ensi vuoden varalle, että kannattaa istuttaa pienissä erissä koko kesän ajan), raparperit ilahduttivat samaan aikaan myös.

Ensi vuodelle on jo sovittuna suunnittelupalaveri, tällöin kumpikin voi ehdottaa omia suosikkejaan istutettaviksi (katsotaan, millainen konsensus saadaan syntymään).

Punajuuri- ja porkkanasatoa


Entäs sitten kukkaosasto? Siemenistä istutetuista kehäkukat onnistuivat odotetusti ja kukkivat pitkään, ruiskukat yllättivät monivärisillä kukillaan myös ja kesän lopuksi saatiinpa kokonaista kolme auringonkukkaakin näytille. Siemeniä on otettu runsaasti talteen ensi vuotta varten. Daaliat onnistuivat myös, tarkoitus on ottaa juurakot ylös mutta haastetta on löytää talven ajaksi niille sopivat säilytysolosuhteet.

Kehäkukkasatoa


Yksi kolmesta itäneestä

Punainen daalia kukkalaatikossa

Valkoinen daalia ruiskukkien seurana

Sinisin ruiskukka

Mieltä ilahdutti, että kotona tuodut punahatut ja päivänliljat lähtivät puutarhallakin liikkeelle.

Päivänlilja kukassaan

Punahattu ystävineen

Kukkaloistoa
PS. Tulihan siihen Ingrid Bergmaniin sentään kukka kun ymmärrettiin puska aidata!

Ingrid Bergmanin ensimmäinen kukka

Ja ensi vuodelle tuli hankittua jo jotakin;  Kirsikkapuu, syyshortensia, hurmesilkkiheinää, pensashanhikkia, punatähkää ja pari pussia laukkojen ja narsissien sipuleita. Kaikki saatiin istutettua!



tiistai 15. heinäkuuta 2014

Heinäkuun helteillä hellitetään

Heinäkuun helteet ovat hellineet pihaa: kukat ovat nauttineet ja kasvimaakin kukoistaa. Pahin muokkausinto on tauolla ja seuraavat projektit vain hankepäällikön mielessä, aliprojektipäällikkö/tuotantovastaava saa hetken hengähtää.


Petuniat ovat nauttineet paisteesta ja kehäkukat alkavat olla parhaassa kukassaan.

Villiviinit kiipeävät jo kiivaasti näkösuojaksi.

Toisen villiviinin joukkoon on muutama kehäkukkakin eksynyt.
Villiviinien vierelle piti hankkia vielä yksi asetelma: maljaköynnös sai juurelleen pinkkiä lobeliaa.


Härkäpapu kukkii.

Lehtisalaattia on nautittu urakalla.

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Sisäisen kitkijän etsintää

Rivitalossamme meillä on pieni etu- ja takapiha, suuri terassi, vähän nurmikkoa ja muutamia kukkia. Kitkettävää ei siis juuri ole. Taloyhtiön talkoissa olen useimmiten ollut vapaaehtoinen muonitusjoukoissa, koska 'minähän en pensaissa kitkemässä kyki'. Lapsuudenkodissa oli tontilla kokoa mutta lukuisat koivut, runsas aluskasvillisus (mustikan- ja puolukanvarvut, kielot, sini- ja valkovuokkomatot) sekä sammaleinen kallio loivat luonnontilan tunteen. Iso nurmikenttä ja muutamat perennat (puutarhamökillekin tuodut päivänliljat ja upeasti kukkineet mutta runsaasti työllistäneet georgiinit) sekä lähinnät petunioista ja Uuden Guinean Liisoista koostuneet yksivuotiset asetelmat eivät kovasti kitkijää kaivanneet.


Isän 'joriinit' - pakko oli tämän verran vanhoja muistella ja kaivella vuosien takaa tämä kuva. Mahtavimmillaan kukkia oli paljon enemmän. Nyt odottelemme, että meidän daaliat jaksavat alkaa kukkia.


Kitkijähistoriani on siis lyhyt ellei suorastaan olematon. Niinpä olen suuresti hämmästynyt kun puutarhamökillä touhutessani olen vihdoin löytänyt sisäisen kitkijäni: nyhdän innolla pienetkin rikkakasvien alut niin kukkapenkeistä, villiviinien juurilta kuin aronia-aidoista - ja nautin työstäni! Missä muussa näkee kättensä jäljen näin konkreettisesti vaikka selkä ei suoristu ja reidet huutavat hoosiannaa? Ja kompostikin kiittää.

Siinä sitä kitkettävää aitaa






perjantai 20. kesäkuuta 2014

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Piha kesäkuussa

Kesäkuu on huhkittu erilaisten projektien parissa, jossain vaiheessa laskeskelin, että projektisalkussa oli 13 aliprojektia. Minä olen hankepäällikkö, mies aliprojektipäällikkö eli siis suorittava porras.  Kukkalaatikot mies teki ihan itse, samoin liuskekivien asettelut.

Kukkalaatikoissa on petunioita, lobeliaa, auringonkukkia, kehäkukkia ja daalioita

Kukkapenkissä pikkysyreeni, verikurjenpolvia, punahattuja, kehäkukkia, päivänliljoja, samettikukkia ja laukkoja. Päivänliljat ovat kotoisin äidin kotoa, josta niitä tuotiin lapsuudenkotiini, josta vein ne rivitalolle, josta toin niitä tänne.

Samettikukat kirvoja torjumaan

Ruusuorapihlaja, kosmoskukkia ja lobeliaa
Kiviprojektia sisäänkäynnin edessä
Kiviprojektia takapihalla

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Ituja näkyvillä

Kasvimaa aloitettiin kokeilumentaliteetilla pienimuotoisesti eli istutettiin kuuteen lavakaulukseen vähän sitä ja tätä: salaatteja, punajuurta, porkkanaa, sipuleita, hernettä ja papua. Idut alkavat jo nousta!

Lavakaulukset odottavat multaa ja kasveja sekä kuorikatetta ympärille.


Salaatteja

Papuja ja herneitä

Sipuleita: kelta-, puna- ja valkosipulia




tiistai 10. kesäkuuta 2014

Siirtolapuutarhailun taustatarinaa

Meidän (=minun ja mieheni, viidenkympin molemmin puolin olevien it-alan ammattilaisten, puutarhan amatöörien) siirtolapuutarhatarina alkoi vuosi sitten elokuun lopussa kun hyvin lyhyen harkinnan jälkeen ostaa pamautimme siirtolapuutarhamökin palstoineen Espoon Niipperistä. Ennen talvitaukoa kerkesimme tehdä terassin laajennuksen pergoloineen,  istuttaa omenapuut ja runsaasti sipulikasveja sekä saada siirtonurmikon paikoilleen. Sitten olikin hyvä jäädä odottamaan kevättä ja nähdä miten piha on talvehtinut.


Tyhjää täynnä


Tästä lähdettiin liikkeelle - runsaasti savimaata



Terassin laajennus alkamassa

Terassin koko hahmottuu

Ja valmista tuli!
Siirtonurmikon pohjustustyöt meneillään

Nurmikko rullattuna

Alkaa näyttää jo pihalta!

Pussi poikineen istutettavaksi