torstai 17. elokuuta 2017

Loppukesän tunnelmia

Äkkiä se kesä taas meni - vai tuliko sitä ollenkaan? Ainakin on ollut vaihtelevia kelejä. Viikon poissaolo mökiltä näkyi villiintyneessä puutarhassa,  hurjassa rikkaruohojen määrässä ja ihanasti apilan peittämässä nurmikossa.

Kottikärryllinen siivottavaa.

Kukkaloistoa


Aika ajoin on kyllä aurinkokin paistanut, josta ovat nauttineet niin yleisen alueen kehäkukat kuin oman pihan petuniat ja päivänliljat. Varjossa viihtyvä lumitähtikin puhkesi kukkaan.

Yleisen alueen kehäkukat.

Petuniat ja seinällä kiipeävä kärsimyskukka.
Rusopäivänliljat.





Lumitähti seinällä.

Perhosia odotellessa

Punatähkä kukkii jo hieman ja punahattuun odotellaan kukkasatoa. Ehkäpä perhosetkin sitten taas löytävät tiensä meidän puutarhalle.

Ensimmäinen punatähkä kukassa.

maanantai 3. heinäkuuta 2017

Sadonkorjuuta ja pupuvieraita

Viime viikonloppuna ei sää suosinut mutta satoa päästiin jo korjaamaan: ensimmäiset siiklit keitettiin (ja maistuivat niin makoisilta) ja kevätsipulit pääsivät maustamaan sipulipiirakkaa. Ensimmäinen mansikka punertaa jo hieman ja porkkana- ja punajuuririvistöt kaipasivat jo harventamista.


Ihanat siiklit
Puutarhalla viihtyy hyvin myös puput, tänä vuonna ovat jättäneet meidän kasvimaan ja muut istutukset rauhaan enkä raaskinut nytkään lähteä tuota vierasta hätyyttelemään. Kauniisti nukkui sipulien joukossa.

Raaka-aine (ei pupu :-)... 


... ja lopputulos.

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Juhannusiloa!

Juhannuksen kunniaksi ruusuorapihlaja näyttää parhaat puolensa.


Juhannusaaton ohjelmassa puutarhalla puutarhatöitä, lenkkisauna, hyvää ruokaa ja juomaa. Mitäpä sitä muuta tarvitsisi...

Luonnonkukatkin ovat kauniita - nyt nautittiin lupiineista ja apiloista - ihan seitsemään kukkaa ei tullut poimittua.



Ihanaa yöttömän yön juhlaa!

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Kesäkukkien aika

Pitkään tuntui siltä, että tänä keväänä ei tule niin lämmin, että päästäisiin kesäkukkien istuttamiseen. Mutta niin vain ilmat lämpenivät sen verran, että alkuun on päästy.

Tästä se sitten lähti - takakontillinen kesäkukkia.
Viime kesänä toin vanhan muuripadan puutarhan pihalle. Äitini on yli 40 vuotta sitten huutanut padan huutokaupasta 10 markalla ja siitä alkaen on pata uskollisesti palvellut meitä kukkien kasvualustana. Useimmiten padassa on ollut petunioita tai ahkeraliisoja mutta nyt istutin verenpisaroita ja sinisiä lobelioita.

Pata uudessa kuosissaan.
Yksi mökin seinä on varjon puolella ja siihen on ollut haasteellista löytää kukkia, jotka kestäisivät koko kesän (yksi syy voi olla, että olen myös kastellut niitä liikaa). Tänä kesänä ajattelin kokeilla lumitähtien kestävyyttä - ainakin vielä ovat hengissä ja sininen väri sopii kauniisti valkoista seinää vasten.

Lumitähdet varjon puolen seinällä.
Vastaavasti toinen seinä on sitten aurinkoisella puolella ja siinä orvokit ovat olleet omiaan kukkien aikaisesta toukokuusta loppukesään asti. Niinpä tänäkin vuonna istutin orvokkeja jo toukokuun puolella tälle seinälle.

Orvokit ovat jo kasvaneet.
Olen aina pitänyt petunioista ja niitä minun on joka vuosi saatava istutettua jonnekin. Alusta asti olen istuttanut petunioita näihin mieheni nikkaroimiin laatikoihin, joissa ne viihtyvät hyvin: seinusta on aurinkoinen ja katon lippa estää suoran sadeveden valumisen kukkien päälle. Tässä olen yrittänyt (huonolla menestyksellä) kasvattaa myös kärhöä mutta talvehtiminen ei ole onnistunut. Nyt laitoin kokeiluun kärsimyskukkaa ja ainakin vielä se on hengissä (ja näyttää siltä, että lähtisi jo hieman pitkin säleikköä kiipeämäänkin).

Petuniat ja kärsimyskukka.
Ostinpa vielä terassille tähtisilmän - sen terälehtien täydellistä kauneutta ei voi lakata ihastelemasta.

Tähtisilmä.

maanantai 22. toukokuuta 2017

Puuhailua sisällä ja ulkona

Vihdoin tuli lämmin keli ja päästiin viettämään ensimmäinen kokonainen viikonloppu puutarhalla.

Vielä ei omalla pihalla ole paljoa kukkia kukassa mutta yhteisen alueen narsissit ottivat heti vastaan kauniin keltaisena kukkamerenä.

Yhteisen alueen kukkapenkin narsissit kukassa.

Kärräsimme kottikärrykaupalla multaa ja katetta kukkapenkkeihin ja hedelmäpuiden juurille. Myös rikkaruohoja riitti kitkettäväksi - voikukat ovat tänä vuonna erityisen satoisia. Selasin juuri viime vuonna otettuja valokuvia ja tasan vuosi sitten oli jo ensimmäinen raparperipiirakka tehtynä oman pihan antimista. Nyt näkyvissä on hyvät alut mutta piirakkaa näistä ei vielä saa. Uutena tulokkaana istutimme viime syksynä lavallisen mansikoita (istukkaista kiitos naapuri-Lauralle) ja alku näyttää lupaavalta - ehkäpä naistenviikon mansikkabrita tehdäänkin omista marjoista.


Lupaavaa alkua mansikantaimissa.
Raparperin varret kasvavat.


                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                         
Sisätiloihinkin saatiin jotain uutta - tai uusvanhaa. Tuunasin yli 20 vuotta vanhan rottinkipöydän uuteen uskoon maalamalla sen valkoiseksi. Ruiskulla maalaaminen takasi tasaisen pinnan ilman valumia. Vanhaa pintaa en sen ihmeemmin käsitellyt saati poistanut lakkaa, uusi pinta on kauniin himmeän valkoinen ja hivelee silmää ja mieltä.

Vanhan pöydä uusi elämä mökillä.

Sunnuntai-iltana kotiin palattua tiesi olleensa viikonlopun ulkona ja ulkotöissä: eipä tarvinnut lähteä kuntosalille eikä untakaan houkutella.



sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Yhteisöllisyydestä

Tämän kauden ensimmäiset talkoot pidettiin viikko sitten. Ohjelmassa oli yleisten alueiden kukkapenkkien ja aitojen siistimistä. Multaa ja katetta kärrättiin kottikärrykaupalla. Loput katteet ja mullat voimme ostaa oman pihan parannustöihin omakustannushintaan.

Tälläkin kerralla talkoisiin osallistuivat lähes kaikki mikä on alusta saakka ollut erityisen ilahduttavaa.


Työvälineet odottavat saunan edustalla.

Minulla oli tällä kerralla muonitusvuoro, ruokalistalla oli kerrosvoileipiä ja kahvia. Talkoohengen mukaisesti yksi mökkiläinen toi janojuomaksi itse valmistamaansa mehua ja toinen toi jälkkäriksi jäätelöt. Kauniissa säässä maistui niin työ kuin talkookahvitkin.

Talkooevästä

Meille yksi tärkeimpiä asioita siirtolapuutarhailussa on yhteisöllisyys: tehdään yhdessä, pidetään huolta yhteisistä alueista ja rakennuksista, voidaan lainata toisen välineitä, autetaan kun on avun tarvis.

Viikottaiset naisten ja miesten lenkkisaunat omalta osaltaan lisäävät yhteishenkeä: tullaan eri lailla tutuiksi kun saunan lauteilla yhdessä nautitaan löylyistä ja terassilla jäähdytellään. Talkoissa otettiin käyttöön myös saunan terassin näkösuoja: nyt voimme suojassa vilvoitella löylyjen välissä.

Saunan näkösuoja.


torstai 6. huhtikuuta 2017

Uuden kauden kynnyksellä fiilistellään viime kesää

Viime kesä meni kyynärpäävamman ja -leikkauksen myötä hiljaiselossa blogin suhteen. Mies kuitenkin ahkeroi ohjeiden mukaan kasvimaalla ja kukkien kasvatuksessa ja saatiin hyvä sato joka suhteessa.

Valokuvia tuli otettua paljon ja niitä on näin uuden kauden kynnyksellä mukava selata.

Kokeiltiin uusia kukkalajeja:


Ensimmäinen gladioluskokeilu

Liljatkin kerkesivät kukkia
Maa-artisokka paitsi ilahdutti kukillaan tuotti myös satoa


Ruusubegonia yllätti komeilla kukillaan


Kasvatettiin perunaa, punajuurta, sipulia ja porkkanaa:



Yhdestä varresta. 8 siemenperunasta aika moninkertainen sato.
Kesäkurpitsakin onnistui

Tuli yksi kirsikka, joka katosi jonnekin (parempiin suihin oletettavasti)


Joka vuosi pitää tehdä jotain uutta:


Viime kesänä pystytettiin kaari

Ja liljoille kaveriksi hankittiin Onni-Kalle

Yleisen alueen kukkapenkki ilahdutti koko kesän: